Pride-lippuja Kiasman lipputangoissa
Lakivaliokunta osallistui pride-viikon tapahtumiin torjumalla kansalaisaloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Perussuomalaisten Timo Soini kirjoitti päätöksestä blogissaan niin mairean lässytyksen, etten voi vastustaa kiusausta kommentoida.
”Homoliitot on nyt kahteen kertaan hylätty perusteellisen asiantuntijakuulemisen jälkeen. Mutta sama rummutus jatkuu taas syksyllä.”
Näiden perusteellisten asiantuntijakuulemisten jälkeen James Hirvisaari (muutos) äänesti vastaan, koska ilmeisesti asia pitäisi ratkaista kansanäänestyksellä. Helsingin Sanomien videohaastattelussa Kari Tolvanen (kok.) ilmoitti äänestäneensä hylkäämisen puolesta ihan vain periaatteesta: ”Se on miehen ja naisen välinen asia, tämä avioliitto”. Kaj Turunen (ps.) puolestaan totesi blogissaan, että ”Mielestäni adoptiossa lapselle tulee taata oikeus vähintäänkin äitiin. Koska tätä lapsen oikeutta ei kansalaisaloitteessa otettu huomioon, äänestin sitä vastaan.”
”Perusteellinen asiantuntijakuuleminen” ei näemmä kääntynyt perusteellisiin asiantuntija-argumentteihin, vaan ajatuksena on yhä, että tää nyt on näin, koska tää nyt on näin. Tai että ei tehdä mitään, jos ei tehdä kansanäänestyksellä. Tai että ”mielestäni adoptiossa…”.
Soinin tekstistä saa sen käsityksen, että asiantuntijat ovat hänen puolellaan ja että ”rummutus” jatkuu syksyllä järkisyistä huolimatta. Luulisi, että asiantuntijoiden ääni kuuluisi hieman selvemmmin (muuallakin kuin vastapuolella, siis), jos se todella vaikuttaisi päätöksentekoon. Toivon, että syksyyn mennessä Soinilla on tarjota asiantuntijoihin nojaavaa argumentointia, jos hän tätä lähestymistapaa todellakin aikoo käyttää.
”Kansan syvät rivit ovat sitä mieltä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Niin se on, vaikka miten liberaali punaviherstö muuta väittää. Koko maailma ei ole Kalliossa ja Käpylässä.”
Kun kansa on sitä mieltä, että avioliitto voisi olla tasa-arvoinen, Timo Soini kaivaa syvemmältä. Kansa voi olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta kansan syvät rivit – ne oikeat maanläheiset suomalaiset, tiedättehän – ovat sitä mieltä, että sodoma ja gomorra ovat ovella, jos avioliitosta tulee yhteiskunnallisena instituutiona tasa-arvoinen. Jos kansa on väärässä, vedotaan siihen ”oikeaan” kansaan.
Valitettavasti Soini osuu kalliokäpylällään pelottavan lähelle totuutta. Vaikka Helsingin keskustassa uskaltaa olla avoimesti homo, samaa ei voi sanoa koko Suomesta. Valitettavan monessa paikassa kyllä tehdään selväksi, millaista seksuaalisuutta kunkin kuuluisi harjoittaa tai olla harjoittamatta. Sille on syynsä, miksi homoväestö näkyy ja kuuluu eniten pääkaupunkiseudulla. Koko maailma ei todellakaan ole Kalliossa ja Käpylässä ja voin Soinille vakuuttaa, että homot – eritoten nuoret – tietävät tämän paremmin kuin ketkään muut. Ja sen jos minkä pitäisi olla argumentti tasa-arvon puolesta, ei sitä vastaan.
”Suomessa on jo tasa-arvoinen avioliittolaki niiden kesken, jotka sen voivat solmia. Olisi toivottavaa, että propaganda jää taka-alalle ja puhutaan asioista niin kuin ne ovat. Siinä ei ole – puolin tai toisin – mitään hävettävää.”
Juridisesti avioliittolaki voi hyvinkin olla tasa-arvoinen. Mutta sillä nyt ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että maailma muuttuu ja ihmiset lakeineen sen mukana.
Oli laki tasa-arvoinen tai ei, sitä halutaan muuttaa, koska ihmiset kokevat tulevansa syrjityiksi ja haluavat siirtyä kohti maailmaa, joka ei tällä hetkellä näy lainsäädännössämme. Maailmaa jossa homoseksuaalisuus ei eroa heteroseksuaalisuudesta yhteiskunnallisesti mitenkään.
Ihmisten asenteet ja arvot – ja niitä heijastelevat lait – vaikuttavat maailmaan. Soini voi jankata nykyisen avioliittolain tasa-arvoisuudesta aivan niin kauan kuin haluaa, mutta se ei muuta sitä, että se sama laki koetaan yhä epätasa-arvoiseksi ja että se maa, jossa tämä laki vaikuttaa, tuntuu yhä paikoin vihamieliseltä seksuaalivähemmistöille.
Soini ja hänen syvät rivinsä tietävät aivan yhtä hyvin kuin kaikki muutkin, että maailma muuttuu. Kuten moneen kertaan tämänkin keskustelun yhteydessä on muistutettu: Suomessa on mielipiteen vapaus. Soini saa takertua vanhaan, jos niin haluaa. Ja se on ihan OK. Mutta ennemmin tai myöhemmin hänkin joutuu tunnustamaan, että se homoja pelkäävä maailma, jonka hän näkee ”Kallion ja Käpylän” ulkopuolella, on huomattavasti rajallisempi kuin voisi kuvitella.
Oikeasti Kallion ja Käpylän ulkopuolella on maailma, jossa tasa-arvoinen avioliitto etenee lainsäädäntöihin vääjäämättä. Kuten Oras Tynkkynen (vihr.) kirjoittaa:
”Sinä aikana, kun eduskunta on vatuloinut tasa-arvoista avioliittolakia, vastaava laki on hyväksytty viidessä maassa ja 12 Yhdysvaltain osavaltiossa. Uusia liittyy joukkoon koko ajan. Viimeksi tasan viikko sitten Luxemburgin parlamentti hyväksyi lain äänin 56-4.”
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajaminen ei ole mikään ”liberaalin punaviherstön” helsinkiläinen kupla vaan jotakin paljon, paljon suurempaa. Ja sen olisi korkea aika näkyä myös suomalaisessa päätöksenteossa.
Soini kyllä tietää tämän, vaikka muuta kirjoittaakin.
Kummat 